USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Yhteisen varainhankinnan keskeinen ajatus on, että suomalaiset kunnat toimivat yhdessä. Yhteistoiminta koostuu varainhankinnasta ja varainhankinnan takauksista.

Varainhankinnan toteuttaa kuntien, Kevan ja valtion yhdessä omistama Kuntarahoitus Oyj. Varainhankinnan takauksen puolestaan järjestää Kuntien takauskeskus, jonka jäseniä kunnat ovat.

Yhteisessä varainhankintajärjestelmässä kunnat ovat keskittäneet rahoituksensa hankintaa Kuntarahoitukselle sulkematta kuitenkaan pois muita vaihtoehtoisia rahoituslähteitään.

Kuntarahoitus hankkii varoja sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja lainaa näitä varoja eteenpäin kuntasektorille ja sosiaalisen asuntotuotannon toimijoille.

Kuntien näkökulmasta keskitetty rahoituksen hankinta tuo mittakaavaetuja, mahdollistaa ylipäänsä pienille ja keskisuurille kunnille rahoituksen hankkimisen kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja tekee varainhankinnan ammattimaisesti hoidetuksi.

Yhteisen varainhankintajärjestelmän toiminta-ajatuksena on hankkia kuntien hyvän luottokelpoisuuden turvin edullista koti- ja ulkomaista rahoitusta ja siirtää se kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Rahoituksen edullisuuden lisäksi tarkoituksena on varmistaa rahoituksen saatavuus kaikissa olosuhteissa.

Yhteisen varainhankinnan merkitys on korostunut poikkeuksellisissa olosuhteissa ja vaikeissa markkinatilanteissa, joissa kuntien mahdollisuus saada rahoitusta vaihtoehtoisista lähteistä on vaikeutunut.

Esimerkin yhteisen varainhankinnan merkityksestä tarjoaa vuoden 2008 finanssikriisi. Tuolloin pankit lopettivat luotonannon kunnille liki kokonaan, ja myös sosiaalinen asuntotuotanto oli vaarassa tyrehtyä rahoituksen ehtymiseen. Pankit pyrkivät eroon kunnille aiemmin myöntämistään lainoista tarjoamalla niitä myyntiin.

Tuossa tilanteessa Suomen valtio tuki Kuntarahoituksen toimintaa sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa osallistuen kuntasektorin rinnalla Kuntarahoituksen pääomia vahvistavaan osakeantiin.

Kasvaneen pääoman turvin Kuntarahoitus laajensi luotonantoaan, mikä mahdollisti kuntien investointien rahoittamisen lisäksi 18 000 sosiaalisen asunnon rakentamisen seuraavan kahden vuoden aikana.

Takauksen perimmäinen tavoite on alentaa kunnan ja sosiaalisen asuntotuotannon varainhankinnan kustannuksia ja turvata sen saatavuutta. Viime kädessä hyötyjä on jokainen veronmaksaja, kunnan palveluja käyttävä kuntalainen ja sosiaalisen asuntotuotannon palveluja käyttävä asukas.

Kuntarahoituksen tarkoituksena on turvata edullinen ja riittävä rahoitus kunnille sekä sosiaalisen asuntotuotannon toimijoille ja näin viime kädessä palvella kuntalaisia ja sosiaalisen asuntotuotannon asiakkaita.

Kunnat takaavat yhdessä ne sitoumukset, jotka takauskeskus on antanut Kuntarahoituksen varainhankinnalle.

Takauskeskuslaki määrittelee kuntien vastuut ja niiden rajaukset. Lain mukaan takauskeskuksen jäsenkunnat vastaavat yhdessä, asukasmääriensä mukaisessa suhteessa, takauskeskuksen sellaisten sitoumusten ja menojen rahoituksesta, joita takauskeskus ei muuten saa katetuksi.

Ensisijaisesti vastuu Kuntien takauskeskuksen maksuvelvoitteista on takauskeskuksella.

Kuten takauskeskuslaki määrää, mahdollisten maksettavaksi koituvien menojen ja velvoitteiden hoitamiseksi Kuntien takauskeskuksella on oltava rahasto ja tarvittavat valmiusluottojärjestelyt.

Perusperiaate on, että Kuntien takauskeskus kattaa toimintakulunsa toimintojensa tuotoilla. Takauskeskuksen tuotot koostuvat takausprovisioista ja sijoitustoiminnan tuotoista. Näistä tuotoista kertyy varoja takauskeskuksen rahastoon.

Mikäli rahastossa olevat varat eivät riitä, takauskeskuksella on oikeus periä kunnilta maksuosuuksia velvoitteensa kattamiseksi.

Jos joku kunta ei maksa osuuttaan määräajassa, muut kunnat maksavat ensi vaiheessa sen puolesta. Ajan myötä takauskeskus perii saatavansa myös maksamatta jättäneiltä kunnilta ja hyvittää näin saaduilla maksuilla muiden puolesta maksaneet kunnat jälkikäteen korkoineen.

Teoriassa Kuntarahoituksen maksukyky voi vaikeutua esimerkiksi jos sen vastapuoli, kuten kunta tai kuntayhtymä, ei kykene hoitamaan omia maksusitoumuksiaan Kuntarahoitukselle tai pääomamarkkinoilla tapahtuu häiriö, joka aiheuttaa Kuntarahoituksen varainhankinnan keskeytymisen.

Järjestelmän historian aikana Kuntarahoitus ei ole kohdannut luottotappioita eikä yksikään kunta ole ajautunut tilanteeseen, jossa se olisi jättänyt velkansa maksamatta.

Teoreettisuudestaan huolimatta vastuiden perimmäinen rakenne heijastuu Kuntien takauskeskuksen käytännön toiminnassa ja kuntatalouksien seurannassa.

Kuntien takauskeskus on lailla perustettu julkisoikeudellinen laitos, jonka tehtävä on turvata ja kehittää kuntien yhteistä varainhankintaa.

Kuntien takauskeskus ja Kuntarahoitus Oyj muodostavat yhdessä kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän.

Kuntien takauskeskuksen pysyviä jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj:n lisäksi Rahoituksen neuvonantopalvelut Inspira Oy.

Järjestelmän toiminta-ajatuksena on hankkia kuntien hyvän luottokelpoisuuden turvin edullista rahoitusta ja välittää se kunnille ja kuntayhtymille, niiden määräysvallassa oleville yhteisöille sekä valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Kuntien takauskeskuksella ja Kuntarahoituksella on samat luottoluokitukset kuin Suomen valtiolla.

Takauskeskuksen myöntämän takauksen perimmäinen tavoite on alentaa kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon varainhankinnan kustannuksia ja turvata sen saatavuutta. Viime kädessä hyötyjä on jokainen veronmaksaja, kunnan palveluja käyttävä kuntalainen ja sosiaalisen asuntotuotannon palveluja käyttävä asukas.

Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos ja näiden sektoreiden suurin rahoittaja.

Rahoitus kohdistuu pääosin yleishyödyllisiin investointeihin. Näitä ovat esimerkiksi energialaitokset, päiväkodit, koulut, asunnot tai sairaalat. Kuntien yhteisellä varainhankintajärjestelmällä voi rahoittaa ainoastaan julkisen sektorin toiminnan piiriin kuuluvia kohteita. Kohteet on lueteltu takauskeskuslaissa.

Rahoituksen edullisuuden lisäksi järjestelmän tarkoituksena on varmistaa rahoituksen saatavuus kaikissa olosuhteissa.

Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Kuntarahoitus tekee kaiken varainhankintansa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseenlaskuina velkaohjelmien alla.

Takauksen ansiosta Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan sekä likviditeettilaskennassa tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.

Kuntarahoitus on ainoa takauskeskuslain edellytykset täyttävä luottolaitos.

Takauskeskus voi lain mukaan myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Vakuus voidaan antaa myös sopimusvakuutena ilman erillistä vastavakuutta.

Takaus voidaan myöntää ilman vakuutta erityisestä syystä ja valtiovarainministeriön erikseen antamalla luvalla.

Kuntarahoitus antaa takauskeskuksen takauksille vastavakuuksia siten kuin takauskeskuslaissa on määritelty. Takaustoiminnan yksityiskohdista on sovittu Kuntarahoituksen ja takauskeskuksen välisessä puitesopimuksessa, jossa on määritelty myös sopimusvakuuksien ehdot.

Antolainakannan lisäksi Kuntarahoituksella on sijoitusomaisuutta. Sijoitusomaisuus on tyypillisesti Kuntien takauskeskuksen takaamaa varainhankintaa, jota ei ole vielä välitetty kunnille, vaan sijoitettu raha- ja pääomamarkkinoille maksuvalmiustarkoituksessa.

Maksuvalmiutensa turvaamiseksi Kuntarahoitus on sitoutunut järjestämään riittäviä valmiusluottojärjestelyjä välttääkseen takauskeskuksen takausvastuun toteutumisen. Tämän vuoksi Kuntien takauskeskus ei edellytä näiden maksuvalmiusjärjestelyjen panttaamista takauskeskukselle.

Kansainvälisillä raha- ja pääomamarkkinoilla toimii lukuisia eri toimijoiden yhteisiä varainhankintajärjestelmiä.

Hyvin toteutettu varainhankintajärjestelmä alentaa velanhoidon kustannuksia. Suomen kuntien yhteisessä varainhankintajärjestelmässä toteutuvat hyvän varainhankintajärjestelmän piirteet: keskinäinen kuri, selkeät vastuusuhteet sekä yhtenäinen lainsäädäntö ja tilinpito.

Nämä kaikki tekijät ovat osaltaan tukeneet sitä, että kuntien velkaantuminen suhteessa bruttokansatuotteeseen on Suomessa pysynyt vakaana, kansainvälisesti verraten alhaisena ja kohdistunut lähes yksinomaan investointeihin.

Suomen kuntien moitteettoman luottohistorian sekä kuntatalouksien osin lakiin perustuvien seuranta- ja puuttumismekanismien ansiosta rahoituksen hinnoittelua ei ole tarve eriyttää kuntakohtaisesti. Syynä on muun muassa se, että Suomen konkurssilainsäädännön mukaan kuntaa, kuntayhtymää tai muuta kuntien julkisoikeudellista yhteistoimintaelintä ei voi asettaa konkurssiin.

© Copyright - Kuntien takauskeskus