KUNTIEN YHTEINEN VARAINHANKINTA- JA TAKAUSJÄRJESTELMÄ

Laillisuusperusta

Kuntien takauskeskus on takauskeskuslailla (487/1996) perustettu julkisoikeudellinen laitos. Laki laadittiin kuntien yhteisen varainhankinnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi, ja säännös ohjaa takauskeskuksen kaikkea toimintaa.

Lain tarkoituksen toteuttamiseksi takauskeskus voi myöntää takauksia kuntien omistamien tai määräysvallassa olevien luottolaitosten varainhankinnalle, jonka luottolaitos välittää rahoitustuotteina takauskeskuslaissa mainituille yhteisöille. Takauksia saa myöntää vain terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti, riittävää vakuutta vastaan ja takauskeskuslaissa säädetyin ehdoin. Takauskeskuslain mukaisia luottolaitoksia on tällä hetkellä yksi, Kuntarahoitus Oyj.

Takauskeskusjärjestelmän tehtävänä on kuntien yhteisvastuulliseen toimintaan perustuvan taloudellisen edun muodostaminen, edun liittäminen eri varainhankinta- ja rahoitustuotteisiin ja sen välittäminen lainansaajille takauskeskuslain edellytysten mukaisesti. Takauskeskuksen jäsenkunnat ovat vastuussa takauskeskuksen sitoumuksista, ja kuntayhteisöt, hyvinvointialueet ja sosiaalisen asuntotuotannon yhteisöt puolestaan ovat lainojen ottajina edullisten lainojen edunsaajina.

Takauskeskuslaki ilmoitettiin Euroopan komissiolle vuonna 2004. Ilmoituksessa määriteltiin takauskeskusjärjestelmän toiminnan rajat ja valtiontukisääntöjen mukaisuus. Komission päätöksen mukaan takauskeskuksen myöntämä valtiontuki on sallittua, kun se kanavoidaan luottolaitoksen kautta laissa määritellyille edunsaajille, laissa määritellyin ehdoin.

Takauksen perusteella hankitun rahoituksen on oltava EU:n valtiontukisääntöjen mukaista, kohdistuttava takauskeskuslain 1 a §:ssä määriteltyihin tarkoituksiin ja edistettävä samalla EU:n ilmastotavoitteita. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että takauskeskuksen jäsenkuntien veropohjaan perustuvan takauksen hyödyt siirtyvät täysimääräisesti edullisemman rahoituksen muodossa lainanottajille – ja viime kädessä kuntalaisille. Takauskeskus valvoo näiltä osin, että luottolaitos noudattaa takauskeskuslain säännöksiä.

Takauskeskuksen toimintaa valvoo valtiovarainministeriön nimittämä takauskeskustarkastaja.

Jäsenkunnat

Kuntien takauskeskuksen pysyviä jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen 292 kuntaa (1.1.2025). Ahvenanmaan itsehallinnon vuoksi Ahvenanmaan kunnat eivät ole takauskeskuksen jäseniä.

Takauskeskuksen takauksella hankituilla varoilla voidaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti, edullisin ehdoin valtion nimeämille yhteisöille, jotka tuottavat ja ylläpitävät vuokra-asuntoja sosiaalisin perustein, sekä kunnille ja hyvinvointialueille kuuluville yhteisöille ja liikelaitoksille, jotka tarjoavat lakisääteisiä julkisia palveluita tai muita kansalaisten kannalta välttämättömiä palveluja (1 a §).

Takaukseen liittyvät vastuujärjestelyt on määritelty takauskeskuslain 10–11 §:ssä. Mahdolliset takausvastuut katetaan ensisijaisesti takauskeskuksen rahastosta ja valmiusluottojärjestelyillä. Mikäli rahaston varat eivät riitä, takauskeskuksella on oikeus periä tarvittavat varat jäsenkunniltaan asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Perityt varat palautetaan korkoineen heti, kun taloudellinen tilanne sen mahdollistaa.

Kuntarahoitus ei takauskeskusjärjestelmän historian aikana ole kohdannut luottotappioita tai tarvetta järjestää saataviaan, eikä takausvastuita ei ole langennut. Takauskeskuksella on lisäksi oikeus pääomittaa Kuntarahoitusta.

Taloudelliset toimintaperiaatteet

Takauskeskus rahoittaa toimintansa luottolaitokselta perittävillä takausprovisioilla sekä sijoitustoiminnan tuotoilla. Sen taloudelliset toimintaperiaatteet, mukaan lukien velvoitteiden hoitamiseen ja maksuvalmiuden turvaamiseen tarkoitetut rahasto ja valmiusluottojärjestelyt, on kirjattu takauskeskuslain 9 §:ään.